Henna. Sisällön tarjoaa Blogger.

OMAKOTITALO

No mutta. Vihdoin ja viimein mä olen taas täällä, ja mulla on teille aika mieletöntä kerrottavaa. Tää aihe tulee myös jatkossa olemaan yksi blogin kulmakivistä, joten siinäkin mielessä on ihan super päästä kertomaan teille mitä on tapahtunut, ja miten tähän pisteeseen on päädytty. 



ME NIMITTÄIN OSTETTIIN OMAKOTITALO! 




IMG_8667


Kyllä vain, sitä ollaan nykyään omakotitalon omistajia! Aivan mielettömän ihanan sellaisen, joka ensi näytöltä saakka on tuntunut kodilta. Samalla kun kerrostaloelämä jäi taakse, vaihtui Tampereen postinumero myös Nokian puolelle. Toki Tampereen rajalle jäätiin, että eipä se Tampere kauaksi jäänyt. Saa nähdä, opinko koskaan kutsumaan itseäni Nokialaiseksi kymmenen vuoden Tamperelaisuuden jälkeen. Mä oon edelleen niin innoissani ja onnellinen tästä, että en osaa päättää kertoisinko teille ensiksi millainen talo on, vai tarinan miten se löytyi. Ehkä mä meen luonnollisessa järjestyksessä, ja aloitetaan siitä miten meistä tuli omakotitalon omistajia!


Kaikki alkoi viime syksynä, kun aloimme puhua yhteenmuutosta. Käytännössä me asuttiin jo yhdessä, mutta molemmilla oli silti omat kämpät. Tilaa yhdessä asunnossa kahdelle oli vähän niukasti, ja taloudellisesti ei ollut järkevää pitää kahta eri asuntoa. Niimpä aloimme miettiä asumiskuviota tarkemmin. Molemmille oli täysin selvää, että vuokralle ei lähdetä vaan aloimme katselemaan myyntipuolen tarjontaa. Voin jo tässä kohtaa kertoa, että emme todellakaan aloittaneet etsimään omakotitaloa. Alunperin etsimme pari/rivitalo tyyppistä ratkaisua. Tärkeimpinä kriteereinä oli toimiva pohja, uusi/uudehko, rauhallinen sijainti mutta ei kuitenkaan liian kaukana (15-30min Tampereen keskustasta) sekä että taloyhtiön asiat on hoidettu fiksusti, kuten tontti ja lämmitysmuoto. Meillä ei ollut tarkkaa budjettia, mutta halusimme pysyä kokonaishinnaltaan alle 450k. Etuovi tuli selattua etu ja takaperin suhteellisen moneen kertaan. Yhtäkään ilmoituksen perusteella täydellistä ei löytynyt, joten emme käyneet katsomassa yhtäkään. Muutamasta laitoin viestiä, mutta välittäjien kohtuuttoman laiskan palvelun myötä skippasimme ne sitten suorilta, kun eivät ne alunperinkään aiheuttaneet riemunkiljahduksia. 

Kunnes eräänä iltana mä istuin parvekkeella kone sylissäni, ja heitin ilmoille villin ajatuksen - pitäisikö katsoa millaisia omakotitaloja meidän kriteereillä olisi tarjolla. Oltiin puhuttu paljon, että molemmat kuitenkin tiesi haluavansa asua joskus omakotitalossa. Se ei kuitenkaan tullut kummallakaan alunperin edes mieleen, koska se tuntui mahdottomalta sekä liian kaukaiselta tulevaisuuden asialta. Onneksi kuitenkin katsoin, ilmoituksien seassa oli nimittäin yksi aivan täydellinen yksilö. Se tuntui jopa liian hyvältä ollakseen totta. Näyttö oli ilmoitettu seuraavalle päivälle ja sinnehän sitten lähdettiin. 

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, heti ensimmäisessä näytössä meille molemmille tuli vahva tunne siitä, että tämä on meidän koti, ihan kuin meille tehty. Siitä sitten alkoikin aika piinaavat ajat. Lainalupaus meillä oli jo ennen ensimmäistä näyttöä, mutta yksi asunto piti myydä alta pois. Koska talo oli uusi ja tyhjillään, alkoi myös melkoinen jännitys siitä, viekö joku sen meidän nokan edestä. Useampi näyttö, selvittelyjä, tarjous, vastatarjous, uusi tarjous jne. Lopulta kaikki oli selvää ja tarjous hyväksytty. Joulukuussa allekirjoitimme kauppojen toisen osan, ja saimme avaimet. Molempien muutot suoritettiin muutama päivä tuon jälkeen. 


Talo sijaitsee tosiaan Nokialla. Mutta vain noin 20 minuutin päässä Tampereen keskustasta. Tän on tosiaan pieni rakennusfirma tehnyt suoraan myyntiin, joten me ollaan ensimmäiset omistajat ja asukkaat. Juuri täydellisen kokoisella ja mallisella tasamaatontilla, joka on myös oma. Yks kerros, kolme makuuhuonetta, sekä suuri olohuone-keittiö. Jokaista yksityiskohtaa ja isompaa linjaa myöden täydellinen yksilö juuri meille! Muutamiin juttuihin päästiin myös itse vaikuttamaan, ja näin saatiin tätä sopivasti personoitua juuri meille. Toki ollaan myös itse maalailtu seiniä, ja pihallehan tässä ei ole vielä tehty muuta kuin istutettu nurmikko. Arvaatte varmaan kuka odottaa kevättä vielä normaalia enemmän. Ensimmäisestä hetkestä saakka tää on tuntunut meidän kodilta, ja nyt myös pikku hiljaa pala palalta tää alkaa myös näyttää siltä. En malta odottaa kaikkia sisustusjuttuja mitä tännekin pääsen pian jakamaan. 


Vaikka asiat tapahtui tosi nopeasti, tehtiin elämän yksiä suurimpia päätöksiä melko pikaisesti, mä en ole koskaan katunut hetkeäkään tätä päätöstä lähteä ostamaan yhdessä omakotitaloa. Oikeastaan mä voin jopa käsi sydämellä sanoa, että tän talon ostaminen just nyt Tuukan kanssa, on yksi mun elämäni parhaimpia päätöksiä, ellei jopa se kaikista parhain. 


IMG_8469


Tällä hetkellä mä olen ihan super onnellinen, kaikki on just nyt enemmän, kuin erittäin hyvin 💞

16 x Jatka lausetta...

Sen sijaan, että kirjoittaisin tänne pitkät pätkät mitä tällä hetkellä kuuluu, ajattelin vastata tähän jo vuosia blogeissa kiertäneeseen haasteeseen. Tää on mun mielestä paljon kiinnostavampi tapa teille tietää mitä täällä mun arjessa tapahtuu, ja mulle paljon mieluisampi tapa kertoa kaikesta. 

   DSC_1532

En ymmärrä... Varmaan aika moniakin asioita, mutta tänään päällimmäisenä on ollut, että miksi ihmiset ei luota toisten ammattitaitoon. Kohtasin taas työssäni tilanteen, jossa jokainen osapuoli pääsisi paljon helpommalla, jos luottaisi toisen osaamiseen. Taustalla ei myöskään ole mitään syytä, miksi ei voisi luottaa. Vaan nimen omaan päin vastoin. 

Seuraavaksi ajattelin... lähteä koirien ja T:n kanssa käymään vielä ulkona ja heitän samalla yhden paketin postiin.

Viime aikoina... on ollut todella paljon kaikenlaista, eikä juurikaan ole kerennyt pysähtyä. Asunnon osto, kahden viikon päästä koittava muutto, diabeteksen kanssa taistelu, ja vaikka mitä muuta. Tuntuu et oon ollut välillä jopa ylikierroksilla nyt kuluneen syksyn ja talven aikana. Onneksi heittämällä suurin osa asioista on kuitenkin ollut mieleisiä ja positiivisia juttuja. 

En osaa päättää... muutamia huonekalu hankintoja tulevaan uuteen kotiin. Olisi ollut järkevä hankkia ne Black Fridayn tarjouksista, mutta koska en ole osannut päättää niin eipä tullut hankittua.

Muistan ikuisesti... näitä hetkiä on paljon, mutta ensimmäisenä tuli juuri mieleen mun ja T:n ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatka, josta nämäkin kuvat ovat. Santorinille viime kesänä ♥

Jos saisin yhden toiveen se olisi... ettei jatkuvasti tarvitsisi taistella terveyteen liittyvien erilaisten asioiden kanssa.

DSC_1536
Päivän paras juttu... yleisesti on laadukas aika läheisten ihmisten kesken. Arjessa taas tykkään mun työstä niin paljon, että sanon että hyvin mennyt työpäivä.

Viikko sitten... olin jo ihan innoisani tulevasta viikonlopusta, sillä mulla oli silloin synttärit! Tiesin myös T:n järjestäneen mulle jonkun yllätyksen. Ja sekin oli ihan super, hän vei mut mm. Näsinneuleen syömään. 

Kaikista pahinta on... menettäminen. Mä myös ahdistun menettämisen pelosta. Nimen omaan läheisten ihmisten menettäminen, koska he ovat korvaamattomia. Tää siis vain omalta kannalta itsekkäästi ajateltuna, mahtuuhan maailmaan toinen toistaan pahimpia asioita, ikävä kyllä. 

Salainen taitoni on... mä en oikeen tiedä onko mulla mitään kovin salaista taitoa. Mutta mulla on todella hyvä ihmistuntemus ja tilannetaju. Sen vuoksi varmaan oon alunperin päätynyt myynti- sekä esimiestyöhön ja pärjännyt siellä tosi hyvin.

Minulla on pakkomielle... nyppiä mandariineista/satsumista yms kaikki se valkoinen töhnä aina irti. Niitä ei siis todellakaan voi syödä.
  DSC_1526
Söin tänään... aamulla kerkesin vetää vain juotavan jogurtin, lounaaksi töissä kanasalaattia, kotona päivälliseksi T kokkasi kanapastaa ja iltapalaksi varmaan joku jogrutti vielä.

Ärsyttävintä on... viime aikoina on ainakin todella paljon ärsyttänyt tyhmät ihmiset. Siis en nyt varmasti itsekään ole se kaikkien aikojen fiksuin tyyppi, ei siinä. Mutta jotenkin mun kohdalle on viime aikoina osunut useampi kohtaaminen missä on saanut ihan ihmetellä, miten todella tyhmiä ihmisiä on.

Tekisi mieli... oon nukkunut viime aikoina niin huonosti, että nyt tekisi mieli vain nukkua kellon ympäri. Välipäivät lupaan maata sohvalla, kun kaikki härdelli on vihdoin selätetty. Tai ainakin viimeistään alkuvuodesta, kun yritetään päästä reissuun muutamaksi viikoksi Aasiaan. 

Minusta on söpöä... monikin asia, mutta erityisesti kun T tulee yllättäen halaamaan koirat sylissään, kun olen esimerkiksi laittamassa ruokaa.

Hävetti... mä oon todella huono häpeämään asioita. Mutta ihan pikkiriikkinen sellainen fiilis nousi hiljattain, kun oltiin T:n kanssa liikkeellä mun autolla (tausta tietoina se on suhteellisen arvokas sellainen, joka on ollut mulla nyt vasta puolivuotta. Tämä on siis ensimmäinen talvi) ja T sitten kommentoi sitä että miten mä pärjäänkään koko talven takavetoisella autolla. Mähän olin siis jotenkin automaattisesti koko ajan ajatellut, että se on etuvetoinen xD No ilmeisesti näin ei sitten kuitenkaan ollut. 

DSC_1524
Dress NA-KD
Shoes TORY BURCH
Bag LOUIS VUITTON
Sunglasses GUCCI

SANTORINI - Kannattiko käydä?

Luvassa Santorini kokemuksia! Näitä on kyselty instagramin puolella todella paljon, joten jaan niitä nyt tänne. Viime reissupostauksesta on sopivasti kulunut "hetki", sillä välissä on tullut tehtyä parikin matkaa, mm Thaimaan auringon alle. Santorini on kuitenkin kohteena sellainen, josta halusin ehdottomasti tulla kirjoittamaan meidän kokemuksen. Koska löysin itse paljon tietoa netistä ennen reissua, uskon myös tästä olevan varmasti jollekin hyötyä! 

Santorini oli mulla todella pitkäaikainen haave. Vuosia ja vuosia ajattelin "sitten kun... niin mä matkustan sinne". Nyt osui oikea tyyppi ja aika kohdalle, ja päätettiin lähteä katsomaan miltä tuo postikortin kauniiksi luvattu tunnettu saari sitten oikeen livenä näyttääkään. Saarella yllätti moni asia, mutta kokonaisuutena reissu oli erittäin onnistunut. 

  

santorini_vinkit_5

YLEISTÄ

Saarihan on todella pieni. Vain noin 30 km päästä päähän. Tiesin saaren olevan todella pieni, mutta silti tämä yllätti miten pieni se sitten todellisuudessa oli. Ei mitenkään negatiivisesti siis. Koska saari oli pieni, me esimerkiksi päätettiin vuokrata mönkijä. Ja tätä suosittelenkin ihan ehdottomasti kaikille! Me ajeltiin sillä saaren päästä päähän useamman kerran, sekä huiputettiin saaren keskellä oleva korkein vuori. Vitsit sieltä oli upeat näköalat joka suuntaan. 

 

Saarelta löytyy käytännössä kolme paikkaa jossa on nähtävää ja jossa tapahtuu jotain. Niinsanottu pääkaupunki Fira, joka on aika keskellä saarta. Kaupunki ei ole missään nimessä iso, mutta saaren mittakaavassa se on iso. Me käytiin siellä pyörimässä kaksi kertaa. Mitään ketjuliikkeiden kauppojahan siellä ei käytännössä ole, joten mikään shoppailijan paikka Santorini ei mielestäni ole. Toki paikallisia erilaisia kauppoja on paljonkin, mutta se on sitä samaa mitä saa ympäri Kreikkaa muutenkin. En kyllä myöskään ole koskaan kuvitellut, että kukaan lähtisi Santorinille odotuksena shoppailla viimeisen päälle kaikkea. Mekin ostettiin lähinnä paikallisia juttuja tuliaisiksi ja itselle kotiin viemisiksi. 

 

Koko saaren suosituin paikkahan on tosiaan Oía. Tämä paikka tuo, joka on täynnä valkoisia rakennuksia ja maisemat ovat suoraan kuin postikortista. Oía sijaitsee aivan saaren pohjoiskärjessä. Tämä on se paikka, josta someen sataa miljoonia kuvia. Tämä antaa jopa hieman ehkä vääristyneen kuvan Sanotrinin saaresta, sillä saari ei ole täynnä noita valkoisia rakennuksia ja vastaavia maisemia. Niitä on käytännössä vain tuolla Oíassa. Toki saari on upea muiltakin alueilta, eli ei kannata missään nimessä säikähtää tai ajatella että saari olisi sitten muilta osin pettymys - ei ole. Mutta someen ja matkakohteena Santorinista annetaan usein sellainen käsitys, että koko saari on yhtä kuin maisemat Oíassa.

Oíaan kerääntyy valtava ihmismassa katsomaan jopa maailman kuulua auringonlaskua. Mekin tuota käytiin yhtenä iltana katsomassa. Mutta tätä ei voi tarpeeksi muistutella - ole ajoissa paikalla. Koko Oían alue nimittäin tulee aivan täpötäyteen ihmisiä. Mä en esimerkiksi helposti ärsyynny/ahdistu ihmismassasta, mutta tuolla oli kyllä lähellä. Auringonlasku on upea, mutta valtava ihmismassa vie siitä kyllä jonkun verran hehkua.

Meidän hotelli sijaitsi suositulla Kamarin alueella. Siellä taitaa ellei jopa suurin osa niin ainakin iso osa saaren hotelleista sijaitakin. Kamari on mielestäni hyvin perinteinen Kreikan kaupunki. Kulkuyhteydet Firaan sekä Oíaan oli todella hyvät ja helpot. Bussi kulki Firan kaupunkiin noin 30 minuutin välein, ja matka sinne kesti noin 20 minuuttia. Siellä bussiasemalla vaihto Oían bussiin jolla pääsi sitten perille saakka. Bussiliput maksoi aikuiselta 1,60 €. Taksithan Santorinilla on käytännössä Suomen hinnoissa, joten me kuljettiin mieluummin bussilla. Se oli myös tosi helppoa, joten voin sitä kyllä suositella. 

Mutta tosiaan, Kamari sijaitsee saaren etelässä itärannikon puolella, ja nimen omaan rannalla. Pitkä rantakatu pitää sisällään paljon erilaisia ravintoloita ja kauppoja. Hiekkaranta on tosin pikkukivirantaa, kuten kaikki muutkin Santorinin rannat. Jos mä matkustan joskus uudestaan Santorinille, tuun yöpymään joko tismalleen samassa hotellissa mitä tällä reissulla, tai sitten katson mahdollisesti myös Oían majoitusvaihtoehtoja. Toki, ne ovat hurjan paljon kalliimpia, ja myös alueena Oían hintataso on paljon muuta saarta korkeampi. Joten todennäköisesti päätyisin Kamariin joka tapauksessa, Oíaan on kuitenkin niin helppo ja vaivaton liikkua vaikka joka päivä.


Yhtenä käymisen arvoisena alueena haluan myös nostaa Imeroviglin. Me ajeltiin tänne mönkkärillä katselemaan auringonlaskua ja syötiin vähän paremmassa ravintolassa. Tämä paikka oli upea, eikä auringonlaskun aikaan väkeä ollut liikaa!  

 


santorini_vinkit_2

santorini_vinkit_11 santorini_vinkit_14 

HINTATASO

Santorini on juuri niin kallis kuin varoitellaan, ja jopa varoituksia kalliimpi nykyisin. Ruuat ovat käytännössä täysin Suomen hinnoissa, ja jopa kalliimpia. Puhumattakaan esimerkiksi drinkeistä. Pina-Colada maksoi useammassa paikassa 19-21€. Kyllä, luit aivan oikein. Mitä selvittelin itse, niin ilmeisesti viime vuodet ovat nostaneet jo valmiiksi korkeaa hintatasoa vielä entisestään. 

Muutamia esimerkkejä hinnoista nostaakseni, vesijetin vuokraus olisi maksanut max 15 minuuttia 60-70 euroa. Mönkijän vuokraus koko päiväksi oli 60 euroa. Ruokakaupassa hintataso oli käsittääkseni hieman Kreikan yleistä hintatasoa korkeampi, mutta ei samassa suhteessa mitä ravintoloissa. Ravintoloissa annokset olivat kympistä ylöspäin. Tai oikeastaan harvoissa ravintoloissa sai mitään annosta enää kympillä. Olut ravintolassa maksoi noin 5 eurosta ylöspäin, riippuen paikasta ja oluesta. Cokis tölkki ravintoloissa maksoi 3 eurosta ylöspäin, mutta pääasiassa niistä pyydettiin jopa viittä euroa tai yli. Julkinen liikenne on tosiaan edullinen, mutta taksit ovat täysin Suomen hinnoissa. 


  

santorini_vinkit_6

santorini2santorini3      
RAVINTOLAT & RUOKA

Meillä ei majoitukseen kuulunut muuta kuin aamupala, joten syötiin ja juotiin pääasiassa hotellin ulkopuolella erilaisissa ravintoloissa. Pari kertaa syötiin myös hotellin omassa ravintolassa, ja siitä jäi kyllä pelkästään myös hyvät kokemukset. 
 
Muutaman noston erittäin hyvistä ravintoloista haluan kuitenkin erityisesti nostaa tänne. Kamarissa sijaiseva To Pinakio oli erittäin hyvä. Ruoka oli edullista (suhteessa saaren muuhun hintatasoon) mutta myös erittäin hyvää. Palvelu oli myös erinomaista. Ruokailuun kuului leivät ja jälkiruokat veloituksetta, toisin kuin monessa muussa paikassa jossa kuivaa leipää tuotiin kysymättä ja sitten vain laskutettiin lopuksi. To Pinakion yksi kuuluisimpia ja suositumpia annoksia on lihapullat, ja meiltä niille myös kehut kyseiselle annokselle. 
 
Toinen suositus White Lounge Restaurant sijaitsi Imeroviglissä. Täältä itse asiassa onkin tuo yllä oleva kuva. Ravintola on upealla näköalapaikalla, josta näkee auringonlaskun täydellisesti. Paikka oli hieman edullisempi mitä täpötäyteen ahdetut Oían ravintolat, ja myös paljon viihtyisämpi. Ruoka oli myös taivaallista! Yksi parhaimpia risottoja mitä olen koskaan syönyt. Suosittelen ehdottomasti käymään, ja nimenomaan iltapäivästä auringonlaskun aikaan, samalla kun vierailee alueella ylipäätään. 

 

santorini_vinkit_12   santorini6santorini7HOTELLISUOSITUS

Me majoituttiin Costa Grand Resort Spa:ssa, joka sijaitsi Kamarissa. Aivan kamarin pohjoisreunassa, lentokentän vieressä. Sanotaanko heti alkuun, että hotelli on yksi parhaimpia ja upeimpia hotelleja, missä olen koskaan majoittunut! Hotelli alue on pinta-alaltaan todella laaja. Alue on täynnä upeita pieniä rakennuksia, joissa yhdessä on aina 2-4 huonetta. Uima-altaita alueella on useita, ja ne on sijoiteltu tosi lähelle huoneita. Meidänkin huoneen edessä oli allas, joka käytännössä tuntui ihan omalta altaalta. Käytiin siinä usein illalla vielä kahdestaan yöuinnilla! Allasalueista tykkäsin muutenkin todella paljon. Altaiden reunalla oli paljon parivuode auringonotto paikkoja - ja se oli ihan super! Siitä pääsi helposti pulahtamaan altaaseen, ja yhdelle pedille mahtui tosiaan helposti kaksi. 


Hotellilla palvelu oli myös erittäin hyvä. Huoneet siivottiin kerran päivässä, henkilökunta oli todella ystävällistä ja heiltä sai paljon vinkkejä. Me ei esimerkiksi oltaisi itse keksitty tuota Imeroviglin aluetta, ellei respan henkilökunta olisi sitä suositellut samalla kun vuokrattiin heidän kauttaan mönkijä. 


Vaikka hotelli ei ollut lapsilta kielletty, oli se selkeästi suunnattu pariskunnille. Muutama lapsi tuli viikon aikana vastaan, mutta ei onneksi häiritsevästi. Lisäksi hotellin sivuilla varoiteltiin lentokentältä tulevista äänistä. Lentokoneet siis laskeutui juuri tämän hotellin yltä, ja kyllä, siitä tuli ääntä jonkun verran. Mutta meitä se ei haitannut, ja se oli siis vain siitä hetkestä kun kone meni hotellin yllä. Lähinnä se oli vain siistiä bongailla lentokoneita niin läheltä! 

  

Erittäin vahva suositus siis tälle hotellille!   


santorini_vinkit_1 santorini9
santorini_vinkit_10 santorini_vinkit_3 santorini_vinkit_7  

Eli vastauksena otsikon kysymykseen - Kyllä kannatti matkustaa Santorinille!